“Tekoälyn ja ChatGPT:n käyttö tapahtumakonsepteissa voi tehostaa osallistujien sitoutumista ja parantaa tapahtuman palvelutasoa. ChatGPT-pohjaiset chatbotit ja virtuaaliavustajat tarjoavat reaaliaikaista apua, vastauksia ja ohjeita osallistujille. Tekoälyn avulla kerätään ja analysoidaan osallistujien tietoja, jotta tapahtumajärjestäjät voivat personoida markkinointia ja ohjelmaa vastaamaan osallistujien tarpeita. Personoidut suositukset auttavat osallistujia löytämään heitä kiinnostavia tapahtumia ja aktiviteetteja. Tekoäly voi myös välittää reaaliaikaista tiedotusta ja päivityksiä osallistujille, esimerkiksi ohjelmamuutoksista. Yhdistettynä interaktiivisiin elämyksiin tekoäly ja ChatGPT luovat unohtumattomia tapahtumakokemuksia.”

Kuulostiko ensimmäinen kappale tutulta, vieraalta tai oudolta? Kappale oli suora copy/paste OpenAI:n ChatGPT virtuaaliavustajasta hakusanalla “Tekoäly ja ChatGPT käyttö tapahtumakonsepteissa viidessä lauseessa“.

Tekoälyä käytettäessä tulee muistaa, että se ei ainakaan vielä luo uutta vaan yhdistää vanhaa, joten tietty lähdekriittisyys on aina hyvä pitää mukana.

Haaste tässä on siinä, että tapahtumissa nimenomaan haetaan sitä ns. “human touchia”.

Ensimmäinen reaktio itselleni ChatGPT:n avauduttua viime marraskuun lopulla oli pohdinta siitä, kuinka meidän alalla pystytään hyödyntämään tekoälyä suunnitellessamme ja toteuttessamme kohtaamisia ja tapahtumakonsepteja asiakkaillemme. No ennen kuin vaivataan omaa päätä asialla kysytään ChatGPT:lta hakusanalla “Tiivistä kahteen lauseeseen miten tapahtumatoimisto hyötyy ChatGPT:sta”: 

“Tapahtumatoimisto hyötyy ChatGPT:sta saadessaan reaaliaikaisen chatbotin tai virtuaaliavustajan, joka tarjoaa osallistujille välitöntä apua, vastaa kysymyksiin ja parantaa tapahtuman palvelutasoa automaattisesti. ChatGPT auttaa myös vapauttamaan resursseja, kun osa asiakaspalvelutehtävistä voidaan hoitaa tehokkaasti ja skaalautuvasti tekoälyn avulla.” (SUORA LAINAUS)

Kuten vastauksesta näkyy, niin ehdotus on chatbotin tai virtuaaliavustajan käyttäminen osallistujien ohjauksessa ennen tapahtumaa, sen aikana sekä sen jälkeen. Haaste tässä on siinä, että tapahtumissa nimenomaan haetaan sitä ns. “human touchia” missä ihmiset auttavat ihmisiä, palvelu tuntuu aidolta sekä välittävältä ja osallistujat tapaavat nykyisessä digitaalisessa tulvassa oikeasti muita ihmisiä. Kuinka tätä sitten voi viedä syvemmälle, siten että se palvelee oikealla tasolla? Sillä missä tekoäly, chatbotit ja chat-robotit vastaavat kysymyksiin ja luovat huippuluokan palvelukokemuksia.

Testataan tekoälyä eri kulmalla ja kysytään: “Mitä elementtejä osallistavan ja yhteisöllisyyttä luovan henkilöstötapahtuman tulee sisältää”. Alla vastaus, jonka ChatGPT antoi noin puolessa minuutissa: 

“Osallistavan ja yhteisöllisyyttä luovan henkilöstötapahtuman tulisi sisältää seuraavia elementtejä:

1. Interaktiiviset työpajat ja ryhmäharjoitukset: Tapahtuman ohjelmaan tulisi sisällyttää interaktiivisia työpajoja ja ryhmäharjoituksia, joissa osallistujat voivat aktiivisesti osallistua ja oppia yhdessä. Näiden avulla osallistujat voivat jakaa tietoa, käytännön vinkkejä ja parhaita käytäntöjä toistensa kanssa.
2. Verkostoitumismahdollisuudet: Tapahtumassa tulee olla järjestettyjä verkostoitumismahdollisuuksia, kuten jääkiekko-ottelu, cocktail-tilaisuus tai rento illanvietto, jotka edistävät osallistujien keskinäistä vuorovaikutusta ja kontaktien luomista. Tämä auttaa luomaan yhteisöllisyyttä ja vahvistamaan tiimihenkeä.
3. Paneelikeskustelut ja innostavat puhujat: Tapahtumassa tulisi olla paneelikeskusteluja ja inspiroivia puhujia, jotka tarjoavat ajankohtaista tietoa ja näkemyksiä tietoturva-alalta. Tämä kannustaa osallistujia laajentamaan näkemystään, oppimaan uutta ja saamaan inspiraatiota työhönsä.
4. Tiimityöskentely ja ongelmanratkaisutehtävät: Tapahtumassa tulisi olla tiimityöskentelyyn ja ongelmanratkaisutehtäviin perustuvia aktiviteetteja, jotka haastavat osallistujia työskentelemään yhdessä ja edistämään yhteistyötä. Tällaiset tehtävät voivat auttaa vahvistamaan ryhmädynamiikkaa ja parantamaan tiimityöskentelytaitoja.
5. Osallistujien puheenvuorot ja esitykset: Tapahtumassa tulisi antaa mahdollisuus osallistujien omille puheenvuoroille ja esityksille, jolloin he voivat jakaa omia kokemuksiaan, projektejaan tai innovatiivisia ratkaisujaan muiden kanssa. Tämä luo tilaa tiedon jakamiselle ja osallistujien osallisuudelle tapahtuman sisällössä.

Yhdistämällä nämä elementit tapahtumaan, voidaan luoda osallistava ja yhteisöllisyyttä edistävä ilmapiiri, joka rohkaisee henkilöstöä vuorovaikutukseen, oppimiseen ja tiimityöskentelyyn.” (SUORA LAINAUS)

Mitä tästä voisi sitten päätellä? Vastauksen lukiessa etenkin alalla työskenteleville saattaa tulla tunne, että tuttuja juttuja, mutta jokaiselle meille on tulee hetkiä kun “ei oikein lähde”, vaikka kuinka yrittää, tai näiden asioiden miettiminen ei ole jokapäiväisellä agendalla. Kun konsepti pitäisi saada paperille ja deadlinet painaa päälle. Tilanteissa joissa ajatuksia tulisi luoda kuin tyhjästä tyhjä paperi tuntuu valtavalta ja mahdottomalta täyttää. Mutta entä jos näissä tilanteissa pohjatyö tehtäisinkiin tekoälyllä, jonka jälkeen ihminen voisi jatkaa? Työpäivistä iso osa menee ns. peruspohjatyön tekemiseen tai asioiden muistiinpalauttamiseen. Mitä jos ulkoistettaisiinkin tekoälylle se ruutiininomainen suorittavampi osuus ja lähdettäisi siitä maustamaan elementtejä projektin tavoitteiden mukaiseksi kokonaisuudeksi? 

Tekoälyä käytettäessä tulee muistaa, että se ei ainakaan vielä luo uutta vaan yhdistää vanhaa, joten tietty lähdekriittisyys on aina hyvä pitää mukana. Sisällöt ja tekstit eivät myöskään lähtökohtaisesti toimi copy-paste -tyylisesti, vaan kone luo pohjan, josta oma työ vasta alkaa. Parhaimmillan tekoälyn luoma pohja on jo hyvin jäsennelty kokonaisuus, jonka ihminen lopulta jalostaa lopulliseen muotoonsa lisäten uudet ja luovat mausteet kokonaisuuteen.

Missä muissa tapauksissa ChatGPT:ta voi sitten hyödyntää? Iltapäivän viimeiset tunnit ja pitäisi saada vielä yksi myyntimaili kirjoitettua, mutta ajatus ei enää kulje – kysy koneelta. Uusasiakastapaaminen tulossa, perus taustatyöt tehty, mutta vielä viimeinen silmäys asiakkaan liiketoimintaan koneen jäsentämänä. Kutsu-/markkinointitekstien pohjat, puheenvuoron avaussanat, puujalkavitsi kevennykseksi… Hyödyt tulevat esille kun kaipaa tukea tai pohjaa omille ajatuksille. Toivottavasti näemme tulevaisuudessa myös ne huippuunsa viritetyt chatbot-pohjaiset asiakaspalvelijat ja niiden markkinoinnissa, sekä tekoälyn generoimat sujuvat un-conference -ohjelmakokonaisuudet, joissa osallistujat vaikuttavat aktiivisesti läpi koko tapahtuman itse siihen mihin suuntaan päivän ohjelma menee ja etenee.

Tämä blogi on luonnollisesti asiaa vasta opettelevan pintaraapaisu siihen mihin kaikkeen ja miten tekoälyä voi käyttää. Miten tällaisen blogin voi sitten lopettaa ennen kuin nolaa itsensä tai astuu kokonaan asian viereen? No kysytään tietenkin ChatGPT:ltä: Miten lopettaa ChatGPT:sta kertova blogi kahdella lauseella.

“ChatGPT on vallankumouksellinen tekoälypohjainen keskusteluohjelmisto, joka tarjoaa reaaliaikaista apua, vastauksia ja vuorovaikutteista kokemusta käyttäjille. Sen monipuoliset sovellusmahdollisuudet tekevät siitä arvokkaan työkalun monille aloille, kuten asiakaspalveluun, koulutukseen ja tapahtumajärjestämiseen.” (SUORA LAINAUS)

Maailma kehittyy ja tärkeää on kestää toimialasta riippumatta tässä kehityksessä mukana, hyödyntää rohkeasti uusia palveluita toimintaa tehostavana sekä sitä kehittävänä osana. ChatGPT oli ensimmäinen joka oikeasti on vavisuttanut kenttää myös maallikon silmissä ja esimerkiksi Midjourneyn kaltaiset kuvageneraattorit ovat jo täällä, ja tulevat varmasti tulevaisuudessa yleistymään. Tässä blogissa ChatGPT:n vastaukset oli tietoisesti pyydetty lyhyenä tekstin pituuden vuoksi. 

Kuten huomasitte niin ei tämäkään blogi lopulta koneen luomaan tekstiin päättynyt. Muistetaan siis aina pitää se ihmisen kosketus mukana, riippumatta siitä kuinka paljon tekoälyä ja automaatioratkaisuja sitten hyödynnetäänkään.